Berliinissä 15. huhtikuuta pidetyssä Sudanin konferenssissa kokoontuivat hallitusten edustajat, kansainväliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt tarjoamaan uutta humanitaarista apua sisällissodan repimälle maalle. Tarkoituksena oli kattaa 2,2 miljardin euron rahoitusvaje; Saksan hallitus siirtää nyt suurimman osan luvatuista varoista saksalaisten veronmaksajien maksettavaksi: ulkoministeri Johann Wadephul lupasi huippukokouksessa 212 miljoonaa euroa. Euroopan parlamentin jäsen ja AfD-valtuuskunnan kehityspolitiikan tiedottaja Marc JONGEN totesi:
“29,1 miljardin euron avustussummalla vuonna 2025 Saksasta on nyt tullut maailman suurin kehitysavun antaja – Yhdysvaltojen USAID-ohjelman rajuja leikkauksia seuranneena. Euroopan komission ja jäsenvaltioiden Sudanille vuodelle 2025 jo lupaamista 522 miljoonasta eurosta suurin osa on Saksan vastuulla. Nämä maksut suoritetaan pääosin NDICI-välineen kautta, jonka kokonaismäärä vuosille 2021–2027 on lähes 79 miljardia euroa – ilman riittävää demokraattista valvontaa ja mitattavia menestyskriteerejä. On täysin epäselvää, kuinka suuri osa luvatuista summista todella päätyy paikallisväestölle perustarpeiden tyydyttämiseen ja kuinka suuri osa virtaa korruptoituneiden kansalaisjärjestöjen ja sotapäälliköiden taskuihin. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on toistuvasti kritisoinut EU:n kehitysyhteistyöavun läpinäkyvyyden puutetta, erityisesti kansalaisjärjestöjen roolia, mutta mitään vankkoja valvontamekanismeja tai tiukempia myöntämisperusteita ei ole otettu käyttöön.
Talouskriisin ja Saksan teollisuuden taantumisen seurauksena menetettyjen satojen tuhansien työpaikkojen valossa tällainen miljardien siirto ulkomaille on täysin vastuutonta. Saksan hallitus ei saa jatkaa toimintaansa maailman rahastonhoitajana. Sen sijaan Saksan ja EU:n jatkokäyttö kehityspolitiikassa on sidottava tiukkoihin ehtoihin: tehokkaaseen rajavalvontaan, johdonmukaiseen toimintaan ihmiskauppaa ja islamistista terrorismia vastaan sekä toimiviin maahanmuuttajien takaisinottosopimuksiin – ja kaikki maksut on lopetettava välittömästi, jos maahanmuuttajien takaisinottoa kieltäydytään. Viime vuosina erityisesti Sudanista Eurooppaan suuntautuvat laittomat maahantulot ovat lisääntyneet jyrkästi.
EU:n tasolla on nyt varmistettava täysi läpinäkyvyys, korruption vastaiset toimet ja radikaalit leikkaukset kaikkiin kehitysyhteistyömenoihin, joista ei ole selviä hyötyjä – Yhdysvaltojen DOGE-ohjelman esimerkin mukaisesti. Euroopan taloudelliset ja turvallisuusintressit sekä laittoman maahanmuuton torjunta on asetettava EU:n kehityspolitiikan keskiöön. Saksan hallituksen tulisi ottaa johtava rooli kansallisella tasolla sen sijaan, että se jatkaisi miljardien veronmaksajien rahojen kaatamista siihen, mikä on käytännössä pohjaton kuoppa globaalissa etelässä.’
