“Kristityt ovat maailman eniten vainottu uskonnollinen yhteisö, ja tämä vaino on erityisen ankaraa Lähi-idässä. Assadin kaatumisen ja Ahmed al-Sharaan sekä HTS-islamistien valtaan nousun jälkeen kristittyjen tilanne Syyriassa on heikentynyt dramaattisesti. Siitä huolimatta EU levittää punaisen maton Damaskoksen uusille hallitsijoille ja lupaa heille miljardeja. Tämä on sietämätöntä.
Uhka ei kuitenkaan rajoitu Syyriaan. Kristittyjä karkotetaan myös muualta Lähi-idästä, osittain islamistisista syistä ja osittain etnopoliittisesti motivoituneen maanhankinnan vuoksi. Länsirannalla radikaalit israelilaiset uudisasukkaat ajavat palestiinalaisia kristittyjä pois kylistään. Jopa viimeinen lähes kokonaan kristitty kylä, Taybeh, on kärsinyt pahoin. Paikalliset papit, kuten Bashar Fawadleh, latinalaisen kirkon patriarkka Pierbattista Pizzaballa ja Vatikaani, ovat toistuvasti tuominnut voimakkaasti lisääntyvän väkivallan, samoin kuin Israelin entinen pääministeri Naftali Bennett.
Lähi-idän kristittyjen suojelu on asetettava etusijalle, ja siitä on tehtävä ehdoton edellytys ulko- ja kehityspolitiikassamme. Brysselin ja Berliinin ei pidä kosiskella eikä rahoittaa niitä, jotka vainoavat kristittyjä.”
